Ihmiselämä on perinteisesti jaettu elämään ja työelämään. Ne eivät kuitenkaan ole toisistaan irrallisia. Ihminen on niin paljon enemmän kuin työsuorituksensa. Siksi todellinen tehokkuus nouseekin ihmisen kokonaisvaltaisesta ymmärtämisestä. Fokuksessa tulee siis ensisijaisesti olla ihminen, eikä hänen suorituksensa.
Tommy Hellsten on työskennellyt yli neljäkymmentäviisi vuotta terapeuttina ja yli kolmekymmentä vuotta yrittäjänä ja johtajana kahdessa yrityksessään. Työssään hänellä on ollut harvinaisen hieno aitiopaikka ihmisyyteen ja sen ymmärtämiseen syvällisellä tavalla.
Lähestymistapamme pohjaa Tommyn elämäntyöhön ja siitä syntyneeseen Ihminen tavattavissa -filosofiaan, joka auttaa jokaista paitsi löytämään syvimmän ihmisyytensä, myös ainutlaatuisen potentiaalinsa.
”Luottamus, levollisuus ja luovuus kumpuavat suunnasta, johon emme usein tohdi katsoa”, sanoo WisdomHousen kehitysjohtaja Annika Vilkki. ”Ihmisenä ja johtajana kehittyminen edellyttää ennen kaikkea itsensä tuntemista, oman ihmisyytensä – valonsa ja erityisesti varjojensa – syvällistä ymmärrystä. Yksinkertaisuudessaan kysymys kuuluu: ”Kuka minä olen? Ja kuka minä olen yhteydessä toiseen?”. Kun näen ja hyväksyn itseni sellaisena kuin olen, alan nähdä myös toisen sellaisena kuin hän on. Tästä hyväksynnästä kumpuaa yhteys, jonka voimin alkaa tapahtua todellista kehittymistä jopa suoranaisia ihmeitä.”
WisdomHouse syntyi viemään tätä aidon kohtaamisen ja yhteyden Ihminen tavattavissa -filosofiaa yksilöiden, tiimien ja yritysten arkeen. Emme tule ulkopuolelta kertomaan, miten asiat ovat, vaan taivaltamaan rinnallasi löytöretkelläsi. Haluamme auttaa sinua, tiimiäsi ja organisaatiotasi rakentamaan hyväntahtoisuuden kulttuurin, jonka perustana on aito kohtaaminen, keskinäinen kunnioitus ja yhteys.
Ihminen on keksittävä uudelleen
Kun toimimme työelämässä, meidän oletetaan ikään kuin jättävän ihmisyytemme ulkopuolelle ja muuttuvan pelkiksi suorittajiksi. Mutta ajatus siitä, että voisimme jättää syvimmän ihmisyytemme pois työympäristöstä ja olla ihmisiä sitten muualla, on illuusio. Saadaksemme käyttöön koko potentiaalimme olentoina, meidän on keksittävä ihminen uudelleen.
Ihmisenä olemiseen, ja siten myös johtamiseen ja yhdessä aikaansaamiseen, liittyy viisi lainalaisuutta:
En voi johtaa sinua, jollen näe sinua.
En voi nähdä sinua, jollen näe itseäni.
En voi nähdä itseäni, jollen tunne itseäni.
En voi tuntea itseäni, jollen suostu kohtaamaan itseäni.
En voi kohdata itseäni, ellei minussa ole nöyryyttä.
Ihmisenä olemisen lainalaisuudet ja ilmiöt yltävät elämän kaikkiin ympäristöihin, niin kotiin kuin työpaikallekin. Olemme aina ihmisiä suhteessa itsemme ja toisiimme, emmekä pääse tätä tosiasiaa karkuun missään. Siksi ihmisyyden perimmäinen ymmärtäminen on tärkeää meille kaikille, työskentelimmepä sitten missä tehtävässä tai asemassa tahansa. Kysymys on sekä siitä, miten ymmärrämme itseämme – että siitä, miten vaikutamme muihin tietoisesti tai tiedostamattamme.
Kiireestä arvokkaaseen elämään
Kulttuurimme palvoo tehokkuutta, suorittamista ja aikaansaamista – ja sen mittaamista tietyillä mittareilla. Olemisen arvoa ei nähdä, vaan se trivialisoidaan usein toimettomuudeksi tai laiskuudeksi.
Kun tehokkuutta yritetään luoda ihmisyyden kustannuksella, ihmisestä itsestään tulee vähempiarvoisempi kuin hänen suorituksensa. Tästä seuraa epäterve tarve lunastaa oikeutus olemassaoloon suorittamalla. Silloin alamme tehdä työtä itsemme kustannuksella, etsimme hyväksyntää ja pyrimme kelpaamaan.
Hakiessamme hyväksyntää muilta, kadotamme itsemme. Yritämme ”lukea” ympäristöstämme, millaisena kelpaisimme. Ajaudumme sivuun itsestämme, emme tunnista omia tunteitamme ja tarpeitamme. Alamme ohjautua ulkopuoleltamme, koemme riittämättömyyttä ja epävarmuutta, emmekä enää kelpaa edes itsellemme. Syntyy uupumusta. Emme osaa vastata kysymyksiin ”Kuka olen” ja ”Miksi teen sitä mitä teen.” Mielessä voi myös lopulta herätä oleellinen kysymys siitä, kumpi on tärkeämpää: Se, mitä olen vai se, mitä teen?
Pinnalla olevalla paljoudella ei voi kompensoida syvyyden puutetta.
Hyväntahtoisuuden kulttuuri: tehokkuutta ihmisyyttä kunnioittaen
Todellinen, kestävä tehokkuus voi syntyä vain sinne, missä ihmisyyttä arvostetaan ja kunnioitetaan. Sinne, missä on vapaus olla kokonainen ihminen – pelkoineen, epävarmuuksineen, haavoittuvuuksineen ja heikkouksineen. Sillä vain riittämättömänä ihminen voi riittää. Vain pelkonsa tunnistava voi uskaltautua kohtaamaan ne. Vain hän voi edetä maastoon, jota ei tunne, rohjeta tarttua sellaiseen, mihin ei uskonut pystyvänsä. Tie valoon käy pimeyden kohtaamisen kautta.
Hyväntahtoisuuden kulttuurissa on varaa tutustua syvällisesti omaan ja toisten ihmisyyteen – myös siihen raadolliseen ja salaiseen puoleen itsessä. Näin askel askeleelta, siitä, mikä oli raskasta, uuvuttavaa ja suorituskeskeistä, voi yhteisen ihmettelyn kautta alkaa kehkeytyä luovaa ja innoittavaa. Kun toimintaa ohjaavat tiedostamattomankin salailun ja virheiden välttelyn sijaan löytöretkeilijän asenne, kokeilunhalu ja uteliaisuus, ei enää tarvita puristamista, peittelyä ja piiloutumista. Kontrollin ja hallinnan tarve vähenee, ja muutoksesta tulee houkuttelevaa.
Hyväntahtoisuuden kulttuurin tunnistaa siitä, että työhön liittyy aitoa ja pelotonta vuoroin vaikuttamista, hyvää ja syvää dialogia sekä helppouden ja keveyden tunnetta vaikeidenkin asioiden äärellä. On varaa haluta omaa ja toisten onnistumista sekä tehdä työtä yhteisen hyvän eteen.
Kun tehokkuutta luodaan ihmisyyttä kunnioittaen ja vaalien, se syntyy luottamuksen, luovuuden, työn ilon ja rohkeuden kautta. Tällä tavoin luotu tehokkuus ei aiheuta uupumusta, vaan inspiraatiota ja merkityksen tunnetta, jotka puolestaan synnyttävät organisaatioon uusia menestyksen mahdollisuuksia.
WisdomHousen filosofian ydin kumpuaa juuri tästä: Kun me yksilöinä ymmärrämme itseämme ja näemme itsemme sellaisina kuin olemme – valoinemme ja varjoinemme – kykenemme kohtaamaan myös muut rehellisellä ja todellisuutta näkevällä tavalla. Tämä puolestaan synnyttää tiimeihin ja organisaatioihin hyväntahtoisuuden kulttuurin, joka luo turvaa ja johtaa luovuuteen ja rohkeuteen.
Kun tekeminen viriää olemisemme ytimestä, se nousee keveästi kuin höyhen.